No kun isi käskee, niin kai mun pitää sit kirjoittaa… Mä oon vaan aika väsynyt, kun mulla oli tänään semmosta agilitya. Se on tosi kivaa!! Siinä on semmosia juttuja minkä yli hypitään ja sit voi mennä läpi ja sit saa makkaraa ja semmosta.
Toi on joku semmonen parson-agility, kun kaikki siellä on parsoneita. Tosi kivoja kavereita oli!! Siis ne tytöt. Pojista mä en nyt niin paljon välitä. Kyllä niitä nyt haistelee, mut se riittää. Vähän voi silmäillä kauempaa ja sit jos silleen röyhistää rintaa, niin ne alkaa murista. Äiti aina jotain siinä huseeraa ja sit jos mä en tuijota, niin se antaa makkaraa. Joten mä yleensä valitsen sen makkaran.
Niin no siis tää oli eka kerta. Vielä pääsen kolme kertaa sinne, vaikka se on oikeesti neljä kertaa, mut äiti on ensi kerralla ulvomassa jossain jutussa. Äiti ulvoo aika paljon!! Ja KOVAA!!
Niin no siis tänään siinä ensin me juostiin äitin kanssa siinä kentällä ja sit se heitteli mulle semmosta vihreää juttua, mikä vinkuu. Se on maailman kivoin juttu. Mä yleensä murisen sille. Tossa alhaalla on tommonen video, josta voi katsoa. No sen jälkeen sitte joku täti siinä puhui ja puhui ja mä jo aloin siinä sitte vähän venkoilla makkaran toivossa, mut sitä saikin vasta kun olin kiltisti. Niin olin sitte kiltisti… No… Melko kiltisti.
No sitte mentiin semmosen jutun luo, minkä läpi mentiin ja sit äiti jotenkin sekos joka kerta ja toisteli putkiputkiputkiputkiputki. Mikä lie vaivannut? Ensin mä kyllä en tajunnut, et piti mennä sen läpi vaan hyppäsin siitä yli. Äiti oli tyhmä ja nauroi. No mut sit mä menin siitä läpi ja sit siellä lopussa oli semmonen pakastepurkin kansi ja sen päällä makkara, joka me jätettiin siihen siinä vähän aikaisemmin ja sit aina sai syödä sen makkaran kun meni läpi. Mut siinä piti odottaa sitä, et äiti sekoaa ja hokee sitä mantraa. Yritin meinaan mennä siitä läpi silleen, et se ei sanonut mitään ja sit en saanutkaan makkaraa. Aika tyhmää!! Mut sit mikä oli kivaa, niin sain olla vapaana!! Ja sit siinä kun äiti sanoi, et nyt tänne, niin sit menin ja sit muutenkin kauheesti kuuntelin ja olin kiltti. Mut siis pelkästään sen makkaran takia!!!
Mut sitte sitä putkiputkiputki-juttua siinä väänneltiin ja sit se oli niinko U:n mallinen ja sit sen piti muka olla jotenkin vaikea, mut mitä vaikeaa siinä on kun makkara odottaa toisessa päässä? Aika tyhmiä nuo nahkalaiset välillä…
No mut sit sen jälkeen mentiin hyppimään semmosten rimojen yli. Mä jotenkin ensin käsitin, et mun pitää seurata äitiä, mut sitte tajusin, et siinä kuuluukin lähteä juoksemaan sinne pakasterasian kannelle, jossa oli taas makkaraa. Sit äiti oli jotenkin tosi iloinen, kun olin siinä vapaana ja sit tottelin äitiä. Mut siis sillä oli makkaraa!! En mä esimerkiksi lenkillä sitä aina tottele. Miten niin muka ei sais vetää, jos puskassa on pupu? (Äiti tuossa sanoo, et puskassa on JOSKUS ollut pupu. No ihan sama.) Mut joo, nyt mä olin aika kiltti. Mut sit äiti silleen otti munt syliin ja päästeli semmosta muiskuttelu-ääntä ja nuoli mun turkkia. VÄHÄNKÖ NOLOA!! Ne kaikki katto silleen, et vähänkö oon nössö. Siis kyllä joskus kotona salaa voi tolleen tehdä, mut ei siellä kun on jotain muita!! Siinäkin oli semmonen nuorempi tyyppi Raipe kyttäämässä…
Mut joo, siis oli tosi kivaa. Kivaa kun mennään uudestaan!! Sit saa taas makkaraa… Ai niin!! Me kun ei päästä ensi kerralla, niin meidän pitää harjoitella semmosta, et mä saan makkaraa, kun meen äidin jalkojen välistä silleen kiemurrellen. Me kokeiltiin sitä tässä kotona ja olin aika hyvä. Ainakin äiti oli kauhean iloinen. Mut ainahan mä oon ton äidin mielestä aika hyvä…
Mut joo, nyt mua väsyttää. Taidan vähän uneksia niistä tytsyistä, joita siellä oli… Zzz…
Mä ja mun kaveri
Kuningas-Kleni oli poissa kotoa, joten prinssi-Leevi päätti kokeilla, miltä tuntuu olla ainoa mies ihanassa naisseurassa. Sohvalta kuuluvasta tuhinasta päätellen se oli oikeinkin mukavaa. 
